Kehys on ostettu tiimarista ja maalattu kuultavanruskealla. Taustan tein marimekkokuosista, joka on yksi omia suosikkejani (saa vaikka tulla katsomaan, millainen makuuhuoneen verho meillä on, tosin tuo vihreä on turkoosia vanhemmassa kankaassa...). Takaisin boksiin: tausta on siis lautasliinasta tehty. Vasemman yläreunan ristiriipus on ostettu. Pohja on rakennettu oasis-sienen päälle liimaamalla siihen tilliä nurmikoksi ja hiekkaa.. Kiviä ja nuotiopuita hain pihasta tyttöjen kanssa ja nuotiossa on hieman rytättyä oranssia kuultopaperia. Penkki on tehty balsasta ja maalattu ruskealla akryylimaalilla ja sutattu hieman hiiliä antamaan ulkona kuluneen puun tunnelmaa.. Aukeavasivuinen Raamattu on tehty takonahkakuoriin ja risti leikattu ääriviivatarroista.
Roomboxeja en ole tehnyt yksin vielä yhtään (paitsi lasten kanssa tehtiin isille yksi lahjaksi). Oli mukavaa tehdä tällainen pikkuprojekti ajatuksella tietylle ihmiselle ja ajatella lahjan saajaa askartelun lomassa.
Tänään juhlat muuten olivat ja olin ensimmäistä kertaa konfirmaatiojuhlissa... Jännä kokemus. Kirkon menojen jälkeen jälleen ihmettelin kaikkien liturgioitten ja kaavojen merkityksellisyyttä ja tarkoitusta.. Niin kauan kuin muistan (aina ala-asteen kirkkojuhlista lähtien), on minun aina tehnyt mieli kertoa ihmisille, että Jumala on elävä! Olen tottunut ajatukseen Jumalasta, joka on aina läsnä ja toimii ihan joka paikassa ja kuulee kaikki sanamme ja ajatuksemmekin. Minä ainakin huokailen Jumalalle päivittäin ja tiedän Hänen kuulevan minua ilman sitä, että tarvitsen jonkun valmiin rukouksen (tai papin sitä johtamaan), joka luetaan jostain virsikirjasta.. No, eiköhän kirkon liturgiat joitakin ihmisiä siunaa ja saa heille turvallista ja rauhallista mieltä.. Tällaisia mietteitä tällä kertaa.
Kommentit