Pihla on juuri siinä iässä, että jutut ja tarinat alkavat olla niin hauskoja ja hassuja että ne on aivan pakko saada talteen! Innostuin yhtenä iltana askartelemaan kirjaa ja sopivaa käyttökohdetta ei kauaa tavinnut miettiä.. Kirjasta tuli Phlan ikioma "olipa kerran" -kirja!
 
(Kuva on otettu webbikameralla, joka kääntää tuon siis peilikuvaksi...)
Kansimateriaali on prisman kukkakäärettä. (Ostin muuten kukkasen ihan vain tuon käärepaperin vuoksi! Kesällä vain oli huvittavaa pakata kukka hienoon kääreeseen kun varsinaista kukan suojaustarkoitusta ei ollut...)
Kirja on sidottu ihan tavallisilla pistoilla ja vaaleanpunaisella nauhalla. Kirjan sivut ovat valkoista paperia ja jokaiseen väliin tuli eri väristä tai -kuvioista kuultopaperia.. Kannet on pahvia, joka on päälystetty kukkapaperilla.

Ensimmäinen aukeama (pahoittelen huonoa kuvan suuntausta, mutta on se vain hieman vaikeaa tällä tekniikalla...) :
Pihla valitsi ensimmäiseen satuunsa kuvaksi tuon tytön, jonka olin leikannut paperikassista. Omenat Pihla piirsi vihreällä puukynällä.

Satu kuuluu sanasta sanaan näin:
Oli kerran pikku tyttöli,
joka asui vuoren talossa Afrikassa.
Sitten se istui ja syöi omenoita.

Olipa kerran pikkuinen tyttöliini,
joka laski -Ai!-
-minun pyllyyni sattui joitain!-
vaikka omena!
Niin. Toinenkin!
Omena.

Ja sitten kultakutri laski liukumäestä,
Niiiiii....

Sen pituinen se.

-Pihlan satu 12.Elokuuta 2007-